Ensimmäinen kohteemme, Hannolanpelto, oli Olavinlinnasta johdetun talonpoikaisen lippukunnan päällikön Ambrosius Henrikinpojan talo nuijasodan aikana. Ambrosius ja vaimo Ingeborg ovat Redsvenien sotilassuvun alkuunpanijoita. Ambrosiuksen lippukunta vietiin sitten Liivin sotaan, ja Ambro mestattiin tuntemattomasta syystä Virossa 1601. Ingeborg-leski myi maata Hannolanpellon latokartanon perustamiseen 1606 ja muutti itse Varparannalle.
Katselimme Latokartanon maisemaa, takana Haapavesi, jonka jäätä pitkin oli sukkela mennä Olavinlinnaan. sekä navetan ym. raunioita. Hannolanpellon vanha päärakennus paloi 1959, ja nykyinen mistaja Jarmo Kosonen on rakennuttanut tiilitalon sekä 
toimi koneyrittäjänä
Hannolanpelolta matkaa jatkettiin Tolvanniemeen. Tolvanniemi maantieteellisenä paikkana on ollut Redsvenien kanta-aluetta. 
Maakirjassa 1620 Tålvaniemessä asui Thomas Redswän, ensimmäisiä mainintoja Redsveneistä Säämingin asiakirjoissa
Tolvanniemen Kinnula kuuluu Kososille. Kinnulassa saimme käväistä sisälläkin upeasti vanhoin tavaroin sisustetussa talossa, jonka Timo Kososen rouva on toteuttanut – naistenlehtikelpoisesti todella!
S
imanalanmäellä vuoden 1743 Turun rauhan raja halkaisi Redsvenienkin asuma-alueet kahteen valtakuntaan: Ruotsiin ja Venäjään. Kirkossa käytiin Venäjän puolella. Eri valtakuntiin kuuluttiin noin 70 vuotta. Rajapylväs on säilynyt
Seuraavaksi pysäytettiin Piikkilänmäen pihalla. Pekka Redsven myi Merkkiniemen talonsa Nyrhisille. Merkkiniemessä Redsvenit olivat asustaneet monta sukupolvea – kaukana ja vaikean matkan takana. 
Tilalle hankittiin Piikkilänmäki. Nimi muutettiin Rantalaksi. Nykyinen emäntä on Tiina Rantala, Aatos Rantalan tytär. Ainoat Simanalan meidän haaran Redsvenit, joilla vielä on monen sukupolven kotitalo Simanalassa
S
imanalan halki virtaavan Haverilanjoen lähistöllä asuivat aikanaan Bolentzit, joilla oli useita avioliittoja Redsvenien kanssa.
Lounas syötiin Alapellolla, Lauri Niirasen talossa. Lauri kertoi elinkeinostaan viljelijänä ja koneyrittäjänä.
Ravintola Rantsussa Hyypianniemessä käytiin päiväkahvilla. Rantsu on tärkeässä paikassa Simanalan laivarannassa. Siellä mm. Orivesi-laivat yöpyivät matkallaan Savonlinnasta Joensuuhun. Hyypiänniemessä käytiin myös vilkasta kauppaa, kun laivat toivat sinne tavaraa ja ympärilä oli teollisuutta
K
angassaaressa oli Enonkosken saha sekä lasitehdas. Enonkosken teollisesta historiasta meille kertoi Kyösti Loikkanen, ”Elämää Enonjokivarressa”-kirjan kirjoittaja. Takana on sahan isännöitsijän talo, jonka ympärillä on aikanaan ollut vilkas kylä kuvien maisemissa. Muhoset myivät tontin lasitehtaalle ja ostivat niillä rahoilla Redsveneiltä Linnanmäen. Isännöitsijän kaunis talo on tyhjillään.
Sylvester Redsven rakensi aikoinaan Enonkosken yli menevän kivisillan, sukulaisemme muistomerkki!
K
ivisillan jälkeen olemme Linnanmäellä. Linnanmäellä asui aikanaan 1700-luvun puolimaissa jo samassa taoudessa kolme Redsven-veljestä lukuisine lapsineen. Jako on tehty jo ennen isoajakoa, ja Andersin leski lapsijoukkoineen muutti Merkkiniemeen. Johan perheineen jäi Linnanmäelle.
Vuonna 1844 syntynyt Paul Redsven (ei ole Matildan isä) myi sitten Linnanmäen Muhosille 1880-luvuln alussa. Talossa asuu nyt Eija Muhosen ja hänen veljiensä vanha äiti. Mummon pelargoniat kukkivat aitan seinustalla. Linnanmäen entisessä savutuvassa oli luonnonmusta katto sekä vanha ryijy seinällä.
Uitonsalmen takaa etsittiin sekä Merkkiniemen vuorta maisemassa että Abraham Salmin entistä talonpaikkaa. Uunin rauniot ja pihakoivu löydettiin umpeen kasvaneiden polkujen takaa.
Nähtiin myös Lempi Turusen (os. Salmi) syntymäkoti (Lähde: Kyösti Lundberg)
Paluumatkalla poikkesimme vielä Haapalassa.
Teksti: Mirja Karjalainen
Kuvat: Matti Leskinen
Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Lisää kuvia tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti